
“Ha’u simu tiha ona ha’u sei rona lai pareser husi asesór sira, hodi trata halo nusá, tanba iha regra ketak ida ba buat ida bolu petisaun ne’e, ne’ebé tenke la’o tuir regra rejimentál prosesu atu trata petisaun”, Prezidente PN ne’e ba jornalista sira iha Pn, Kuarta (15-07-2020).
Nia hatutan, kualker petisaun ne’ebé mak PN simu tenke trata tuir regra rejimental parlamentu ni’an.
Tuir Rejimentu Parlamentu Nasionál (RPN) artigu 155 (Ezersísiu direitu ba petisaun) alínea 1, hateten, direitu ba petisaun ne’ebé prevé iha artigu 48 husi Konstituisaun no iha lei, ne’e ezerse liu husi petisaun, reklamasaun ka keixa ne’ebé aprezenta ba PN.
Alinea 2 husi artigu ne’e esplika, wainhira de’it temi liafuan “petisaun”, signifika katak liafuan ne’e aplika ba modalidade hotu-hotu ne’ebé temi iha númeru anteriór.
Purtantu artigu 156 (forma) alínea 1 esplika, petisaun tenke hakerek no iha identifikasaun husi ninia titulár ho nia hela-fatin, na’in tenke asina ka ema seluk mak asina, tanba nia husu, wainhira labele asina ka la hatene asina.
Alínea 2 husi 156 ne’e hateten, petisaun tenke kompreensível no espesifika momós ninia objetu. Alínea 3 subliña, petisaun ne’ebé iha autór lubuk ida, natoon ona identifikasaun husi signatáriu ida de’it.
Nune’e mós Konstituisaun RDTL artigu 48 (direitu petisaun ni’an) sidadaun hotu-hotu iha direitu atu aprezenta petisaun, kesar no reklamasaun, mesak-mesak eh iha grupu, ba órgaun soberania sira, eh ba autoridade selu-seluk atu defende sira-nia direitu, Lei-Inan, lei-oan eh ba interese ema hotu nian.
Enkuantu jornalista 31 hatama petisaun ba PN ne’e iha loron 9, fulan Jullu, hodi kestiona legalidade husi eleisaun ne’ebé Konsellu Imprensa organiza iha loron 4, fulan ne’e.
Antes ne’e, Asosiasaun Jornalista Timor-Leste husu Prezidente PN anula tiha petisaun husi jornalista 31, tanba sira viola desizaun konferénsia AJTL, hodi hili Virgílio Guterres hanesan membru AJTL ne’ebé sai nu’udár membru Konsellu Imprensa iha periódu tinan 2020-2024. ety
