
“Ami nafatin duvida ba transferénsia espesiál ne’ebé Governu propoin ba iha RAEOA-ZEESM ho dotasaun ba iha transferensia públika ho montante tokon USD 76. Alende simu parte disproporsional husi OJE, ZEESM to’o ohin loron seidauk konsistensia ba informasaun no justifikasaun klaru ba sira nia akuntabilidade públika ne’ebé normal hanesan sira seluk”, dehan Pekizadora Lao Hamutuk ne’e ba jornalista sira iha salaun konferénsia FONGTIL, Tersa (29/09/2020).
Nia apresia publikasaun relatóriu atividade sira no protesaun de kontas finanseira durante trimestre primeiru ba dotasaun orsamentu 2020. Maibe, to’o agora RAEOA-ZEESM seidauk iha lei espesifiku ne’ebé obriga sira atu publika despeza iha Pórtal Transparénsia. Entidade hotu iha Timor-Leste presiza aplika sistema transparénsia no akuntabilidade ne’ebé justu, hodi nune’e públiku bele tau matan no bele sai na’in ba projetu ida ne’e.
“Ami hanoin katak, RAEOA-ZEESM la presiza hetan transferénsia espesiál, tanba RAEOA-ZEESM mós hanesan instituisaun públika iha Estadu Timor-Leste. Iha parte seluk, jestaun husi RAEOA rasik, seidauk fó retornu diak ba iha ekonomia Timor-Leste, kompara ho saida mak Governu aloka ona ba sira, ida ne’e bele nota katak husi reseita ne’ebé menus husi tokon USD 5 durante tinan hira liu ba, ami mos kestiona kona-ba tokon USD 31 ba iha fundu Dezenvolvimentu Espesial iha alokasaun ZEESM, Tuir prinsipiu transparénsia no akuntabilidade, ita labele fó “Cheque Branca” (Xeke mamuk) ba entidade se deit”, realsa Elizaria.
Nia afirma, despeza husi Estadu Timor-Leste nian ba iha tranferénsia públika, bele haree katak ZEESM hetan transferénsia bo’ot hahú kedan husi 2015 mai to’o ohin loron, ema hotu hatene ZEESM hanesan instituisaun sira seluk, tanbasa mak la fó transferénsia normal hanesan ho instituisaun sira seluk, tanba to’o ohin loron fó informasaun ba públiku kona-ba akuntabilidade no mos transparénsia husi sira-nia implementasaun programa iha tinan hirak liu ba.
“Ita bele apresia sira tanba publika ona sira-nia konta finseira, ba iha protesaun fundu COVID-19 ninian, maibe ita mos presiza kestiona atu sira fó sai ba ita kona-ba informasaun sira relasiona ho gastus sira ne’ebé halo ona iha tinan hirak liu ba, alende ne’e ita mos presiza hatene katak reseita durante ne’e husi RAEOA-ZEESM fornese ba iha Governu kiik liu ka sei menus husi tokon lima, entaun ninia balansu ba orsamentu ne’ebé finansia ba iha RAEOA-ZEESM, laiha balansu ho reseita ZEESM fó mai ba iha Estadu”, subliña Pekizadora Lao Hamutuk ne’e.
Peskizadora ne’e hatutan, bele haree katak, nafatin presiza iha tetu ne’ebé mak klean antes Governu atu aloka orsamentu, inklui diak liu ZEESM lalika tama iha tranferénsia espesiál ka transferénsia públika, tanba se wainhira tama iha transferénsia públika, klaru informasaun sira iha transferénsia públika sei la sai iha portal transparénsia atu ema hotu bele hatene, alokasaun Orsamentu ba ZEESM rasik ho porsentu 93 liu munisípiu sira seluk. Oly
